Benchmarking Distributed Stream Data Processing Systems

The need for scalable and efficient stream analysis has led to the development of many open-source streaming data processing systems (SDPSs) with highly diverging capabilities and performance characteristics. While first initiatives try to compare the systems for simple workloads, there is a clear gap of detailed analyses of the systems' performance characteristics. In this paper, we propose a framework for benchmarking distributed stream processing engines. We use our suite to evaluate the performance of three widely used SDPSs in detail, namely Apache Storm, Apache Spark, and Apache Flink. Our evaluation focuses in particular on measuring the throughput and latency of windowed operations, which are the basic type of operations in stream analytics. For this benchmark, we design workloads based on real-life, industrial use-cases inspired by the online gaming industry. The contribution of our work is threefold. First, we give a definition of latency and throughput for stateful operators. Second, we carefully separate the system under test and driver, in order to correctly represent the open world model of typical stream processing deployments and can, therefore, measure system performance under realistic conditions. Third, we build the first benchmarking framework to define and test the sustainable performance of streaming systems. Our detailed evaluation highlights the individual characteristics and use-cases of each system.Comment: Published at ICDE 201

King Star ¬– Riskiä liiketoimintaa Musiikkimaailma rock - bändin näkökulmasta

Musiikkiteollisuus on ollut merkittävä toimiala jo kymmeniä vuosia. Se on kasvanut harppauksen yhdeksi hyvin merkittäväksi teollisuuden alaksi, josta löytyy mitä erilaisimpia toimijoita levy-yhtiöistä soitinvalmistajiin ja managereista yksittäisiin muusikoihin. Musiikkiteollisuuden rinnalle on kasvanut markkina-arvoltaan mahtava viihdeteollisuus, johon lukeutuu muun muassa elokuvateollisuus, sekä nykyään merkittävään rooliin kehittynyt peliteollisuus. Musiikkialan merkittävän tuotos on musiikkiteos, joka on useimmiten yhden tai useamman henkilön luovuuden tulos, jolle on vaikea määritellä esimerkiksi hintaa ja jokainen teos on erilainen. Musiikkitoimialan aineettomuus onkin yksi ominaispiirre, joka erottaa sen muista teollisuudenaloista. Musiikkitoimiala elää ja muuttuu, varsinkin digitalisoituminen sekä internet ovat muokanneet sitä peruuttamattomasti. Levy-yhtiötoiminnassa pitkään vallinneet toimintamallit ovat murtuneet ja uusia sekä ennennäkemättömiä ajatuksia syntyy jatkuvasti. Musiikkia tehdään kuitenkin jopa enemmän kuin aikaisemmin ja yhä useampi yrittäjä etsii mahdollisuuksiaan alalla. Tässä tutkielmassa käsitellään musiikkitoimialaa, siihen kuuluvia toimijoita, sekä alan arvoketjua sekä ansaintalogiikka. Lisäksi perehdytään bänditoimintaan ja siihen liittyviin tekijöihin case - tapauksen avulla. Tutkielman avulla saadaan käsitys siitä, mitä musiikkiteollisuus sekä musiikkibisnes ovat ja case - tapauksesta selviää miten King Star toimii musiikkitoimialalla sekä pyrkii tekemään harrastuksesta ammatin.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

The effect of topography on arctic-alpine aboveground biomass and NDVI patterns

Topography is a key factor affecting numerous environmental phenomena, including Arctic and alpine aboveground biomass (AGB) distribution. Digital Elevation Model (DEM) is a source of topographic information which can be linked to local growing conditions. Here, we investigated the effect of DEM derived variables, namely elevation, topographic position, radiation and wetness on AGB and Normalized Difference Vegetation Index (NDVI) in a Fennoscandian forest–alpine tundra ecotone. Boosted regression trees were used to derive non-parametric response curves and relative influences of the explanatory variables. Elevation and potential incoming solar radiation were the most important explanatory variables for both AGB and NDVI. In the NDVI models, the response curves were smooth compared with AGB models. This might be caused by large contribution of field and shrub layer to NDVI, especially at the treeline. Furthermore, radiation and elevation had a significant interaction, showing that the highest NDVI and biomass values are found from low-elevation, high-radiation sites, typically on the south-southwest facing valley slopes. Topographic wetness had minor influence on AGB and NDVI. Topographic position had generally weak effects on AGB and NDVI, although protected topographic position seemed to be more favorable below the treeline. The explanatory power of the topographic variables, particularly elevation and radiation demonstrates that DEM-derived land surface parameters can be used for exploring biomass distribution resulting from landform control on local growing conditions.Topography is a key factor affecting numerous environmental phenomena, including Arctic and alpine aboveground biomass (AGB) distribution. Digital Elevation Model (DEM) is a source of topographic information which can be linked to local growing conditions. Here, we investigated the effect of DEM derived variables, namely elevation, topographic position, radiation and wetness on AGB and Normalized Difference Vegetation Index (NDVI) in a Fennoscandian forest–alpine tundra ecotone. Boosted regression trees were used to derive non-parametric response curves and relative influences of the explanatory variables. Elevation and potential incoming solar radiation were the most important explanatory variables for both AGB and NDVI. In the NDVI models, the response curves were smooth compared with AGB models. This might be caused by large contribution of field and shrub layer to NDVI, especially at the treeline. Furthermore, radiation and elevation had a significant interaction, showing that the highest NDVI and biomass values are found from low-elevation, high-radiation sites, typically on the south-southwest facing valley slopes. Topographic wetness had minor influence on AGB and NDVI. Topographic position had generally weak effects on AGB and NDVI, although protected topographic position seemed to be more favorable below the treeline. The explanatory power of the topographic variables, particularly elevation and radiation demonstrates that DEM-derived land surface parameters can be used for exploring biomass distribution resulting from landform control on local growing conditions.Peer reviewe

Eri tiedonalapainotteiset tehtävätyypit luokanopettajaopiskelijoiden omaehtoisessa matematiikan opiskelussa

Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten 86 tutkimukseen osallistunutta luokanopettajaopiskelijaa tekivät proseduraalisesti ja konseptuaalisesti painotettuja matematiikan tehtäviä vapaa-ajallaan ViLLE-oppimisympäristössä matematiikan pedagogiikan opintojaksolla lukuvuonna 2019–2020. Työskentelyä tarkastellaan lokidatan perusteella keskittyen ajankäyttöön ja tehtyihin tehtäviin. Tulokset osoittavat, että tehtävätyyppi on yhteydessä opiskelijoiden tehtyjen tehtävien prosentuaaliseen osuuteen ja ajankäyttöön eri matematiikan osa-alueissa, mutta ajankäytössä opiskelijoiden välillä on eroja. Tulokset antavat viitteitä, että omaehtoiselle matematiikan harjoittelulle sähköisen ympäristön avulla on tarvetta ja ympäristöä sekä sen sisällön kehittämistä tulee jatkaa

How adherence to the updated physical activity guidelines should be assessed with accelerometer?

BACKGROUND: The aerobic part of the recently updated physical activity (PA) guidelines for adults recommends at least 150 min of moderate or at least 75 of vigorous-intensity PA or an equivalent combination of both. PA can be accumulated of any bout duration. On an absolute scale, moderate-intensity threshold is 3 metabolic equivalents (METs) and vigorous 6 METs. On a scale relative to individual's personal capacity, moderate-intensity threshold is 40% and vigorous 60% of the oxygen uptake reserve. In this study, the adherence to the new guidelines was evaluated using both absolute and relative thresholds. METHODS: Totally, 1645 adults aged 20-64 years, participated in this population-based study and their cardiorespiratory fitness (CRF) was estimated with 6-min walking test. The participants with estimated maximal oxygen uptake <7.9 MET were categorized as low CRF group and the others as adequate CRF group. The participants were instructed to wear a triaxial hip-worn accelerometer for 1 week and their adherence to PA guidelines was assessed from the accelerometer data. RESULTS: The adequate CRF group had higher adherence to PA guidelines with the absolute thresholds, but the use of relative thresholds inverted the results. The adherence varied from 20% to 99% in the total sample depending on the analysis parameters of accelerometer data. CONCLUSIONS: The absolute thresholds provide a more appropriate basis to assess the adherence to PA guidelines in population-based samples and interventions. The use of individually determined relative thresholds may be more useful for individual exercise prescriptions in PA counseling.publishedVersionPeer reviewe

How adherence to the updated physical activity guidelines should be assessed with accelerometer?

BackgroundThe aerobic part of the recently updated physical activity (PA) guidelines for adults recommends at least 150 min of moderate or at least 75 of vigorous-intensity PA or an equivalent combination of both. PA can be accumulated of any bout duration. On an absolute scale, moderate-intensity threshold is 3 metabolic equivalents (METs) and vigorous 6 METs. On a scale relative to individual’s personal capacity, moderate-intensity threshold is 40% and vigorous 60% of the oxygen uptake reserve. In this study, the adherence to the new guidelines was evaluated using both absolute and relative thresholds.MethodsTotally, 1645 adults aged 20–64 years, participated in this population-based study and their cardiorespiratory fitness (CRF) was estimated with 6-min walking test. The participants with estimated maximal oxygen uptake ResultsThe adequate CRF group had higher adherence to PA guidelines with the absolute thresholds, but the use of relative thresholds inverted the results. The adherence varied from 20% to 99% in the total sample depending on the analysis parameters of accelerometer data.ConclusionsThe absolute thresholds provide a more appropriate basis to assess the adherence to PA guidelines in population-based samples and interventions. The use of individually determined relative thresholds may be more useful for individual exercise prescriptions in PA counseling.</p

Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen

Suomen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa kannustetaan kuluttajia puolittamaan hiilijalanjälki. Tässä tutkimuksessa muodostettiin ohjauskeinoyhdistelmiä vahvistamaan kotitalouksien kulutuksen (asuminen, liikenne, ruoka, muut tavarat ja palvelut) ilmasto-ohjausta. Päästövähennysten lisäksi on arvioitu hyväksyttävyyttä, toteutettavuutta, oikeudellisia näkökohtia ja kustannuksia. Arviointiin osallistettiin tutkijayhteisöä Delfoi-menetelmällä. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki perustuu tarkasteluun ympäristölaajennetulla panos-tuotosmallilla (ENVIMAT). Tutkimuksessa kehitettiin mallia ja päivitettiin tilannekuva Suomen kansantalouden kasvihuonekaasupäästöistä (julkinen kulutus, kotitaloudet, investoinnit) vuonna 2019 ja kotitalouksien kulutuksen aikasarja vuosille 2000–2021. Myös kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki perusura ilmasto- ja energiapolitiikan valossa vuonna 2035 tuotettiin ENVIMAT-mallilla. Perusuran ja päästövähennyksiä vahvistavien keinojen yhdistelmällä voitaisiin pienentää kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeä lähes puoleen vuosien 2016 ja 2035 välillä. Ohjausta tulisi vahvistaa liikkumistarpeeseen, kulkutapoihin ja sähköistymisen kohdentumiseen vaikuttamalla; ruokavaliomuutosta tukemalla; tavaroiden käyttöiän pidentämisellä; ja tavaroiden ja palveluiden vähähiilisyyteen vaikuttamalla.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Potilaiden siirtokuljetukset Iisalmen ja Varkauden sairaaloista

Opinnäytetyömme aihe on potilaiden siirtokuljetukset Iisalmen ja Varkauden sairaaloista. Tutkimukseen osallistui Varkauden ja Iisalmen sairaaloiden päivystyspoliklinikat sekä sisätautien ja kirurgian vuodeosastot. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata Varkauden ja Iisalmen sairaaloiden potilassiirtojen tämänhetkistä tilannetta valitun kuljetusmuodon ja potilaan tilan mukaan. Työn tavoitteena oli tuottaa tuoretta tietoa KYS:an Ensihoitokeskukselle potilaiden siirtokuljetuksiin liittyen. Vastaava tutkimus on tehty KYS:ssa vuonna 2009. Tutkimuksemme oli kvantitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin aikavälillä 9.1.2012-9.3.2012. Hoitajat täyttivät tutkimuslomakkeen potilaista, jotka lähtivät osastolta ja päivystyksestä jatkohoitoon paari-/invataksilla tai ambulanssilla. Tutkimuslomakkeita palautui 209 kappaletta. Tutkimuslomakkeessa kysyttiin lähettävä hoitolaitos/-osasto, potilaan sukupuoli ja ikä, diagnoosi sekä jatkohoitopaikka. Lisäksi tutkimuslomakkeessa oli kysymyksiä, jotka kuvasivat potilaan tilaa kuljetuspäivänä ja sairaalahoidon aikana sekä valittua kuljetusmuotoa ja sen perusteluja. Tutkimukseen osallistuneissa sairaaloissa potilaita kuljetettiin kaikilla kuljetusmuodoilla ja kuljetusten jakauma kuljetusmuotojen välillä vastaa kirjallisuudesta saatavaa tietoa. Tutkimuksen aikana Iisalmen sairaala käytti paari- tai invataksia huomattavasti Varkauden sairaalaa enemmän. Tutkimuksemme mukaan kuljetusmuodon valintaa ohjaavat potilaan tila kuljetuspäivänä ja kuljetuksen aikana suoritettavien hoitojen ja seurannan tarve. Tutkimustulosten perusteella voidaan tulevaisuudessa suunnitella siirtokuljetuksia entistä tarkemmin, kehittää ohjeistuksia ja kohdentaa koulutusta osastoille. Jatkossa voidaan tehdä vastaava tutkimus ja tuloksia vertailemalla nähdään onko koulutus ja ohjeistus tuonut muutoksia siirtokuljetusten kuljetusmuodon valintaan.Our thesis subject is transportation of patients from Iisalmi and Varkaus hospitals. Study participants are in Varkaus and Iisalmi hospitals emergency wards and internal medicine and surgery wards. The purpose of this study was to describe the situation of patient transportation in Iisalmi and Varkaus hospitals by the type of transportation used and by patient’s condition. The aim of this study was to produce fresh data for Kuopio University Hospital’s First aid center concerning transportation of pa-tients. Similar study was made in KUH at 2009. Our study was a quantative research. The research time was 2 months, 9.1.2012-9.3.2012. Nurses filled in the research form from patients who went to continue their treatment by invalid taxi/taxi equipped with stretchers or by ambulance. 209 research forms were returned after research. The re-search forms questions were: sending institution, patient´s sex and age, diagnose and the name of the continuing treatment place. There were also questions which described patient´s condition at the transportation day and during hospital stay. At the end there were questions about the type of trans-portation and arguments for that. The participating hospitals of the study transported patients with all types of transportation. Distribution of the transports is similar with the data provided by the literature. During the research Iisalmi hospital used invalid taxi/taxi equipped with stretchers considerably more often than Varkaus hospital. Accord-ing to our research the choice of the type of transportation is directed by the patient´s condition at the transportation day and the treatment the patient needs during the transportation. Based on the results transportation of patients can be planned more accurate, instructions can be developed and there can be education for the ward staff in the future. In the future there can be made a similar study and by comparing the results it can be seen if education and instructions have made any difference to the choice of type of the transportation

YLEISIMMÄT URHEILUVAMMAT PAINONNOSTOSSA JA TURVALLINEN NOSTOTEKNIIKKA NIIDEN ENNALTAEHKÄISYYN

Painonnoston harjoittelu on lisääntynyt viime vuosina trendilaji CrossFitin suosion myötä. Painonnosto on teknisyytensä ja raskaiden nostokuormien takia vamma-altis laji. Tämä opinnäytetyö on epäsystemaattinen kirjallisuuskatsaus. Sen tehtävänä oli selvittää, mitkä ovat yleisimmät urheiluvammat painonnostoa harrastavilla, miten kyseiset vammat syntyvät, millainen on turvallinen nostotekniikka vammojen ennaltaehkäisyyn sekä miten urheiluvammoja voidaan ennaltaehkäistä lajissa fysioterapian keinoin. Kirjallisuuskatsauksen perusteella yleisimmät urheiluvammat painonnostossa kohdistuvat alaselkään, polviin sekä olkapäihin. Alaselässä erityisesti lihasrepeämät ja spondylolyysi (nikamakaaren rasitusmurtuma) ovat yleisiä vammoja. Polvissa vammat ovat pääosin rasitusperäisiä jännetulehduksia. Olkapäihin syntyy yleisimmin lihasrepeämiä ja jännetulehduksia. Toistuvat ja voimakkaat lannerangan ojennukset aiheuttavat spondylolyysia. Suuri etureisilihasten kuormitus altistaa polvilumpio-reisiluunivelen ylikuormitukselle. Olkapäät vaurioituvat useimmiten epäonnistuneiden nostojen seurauksena. Vammojen ennaltaehkäisy on monimuotoista. Tulee huolehtia turvallisesta nostotekniikasta, johon kuuluu mm. suoralla selällä nostaminen, polvien ja jalkaterien oikea linjaus sekä kehon moitteeton liikkuvuus, joka mahdollistaa olkapäille suotuisat liikeradat nostoissa. Fysioterapeuttisesti vammojen ennaltaehkäisy perustuu tutkimuksiin ja löydöksiin, jotka vaihtelevat yksilöiden välillä. Ennaltaehkäisykeinoja ovat muun muassa nivelen väljyyden, lihasheikkouksien, rajoittuneen liikkuvuuden, lihasepätasapainojen sekä liikemallien korjaaminen. Jatkokehitysmahdollisuutena olisi tuottaa opas painonnostossa tyypillisimpien vammojen ennaltaehkäisyyn terapeuttisten harjoitteiden avulla. Oppaan voisi julkaista verkkopainoksena ohjevideoiden kanssa.Olympic weightlifting training has became more common due to popularity of CrossFit in recent years. Olympic weightlifting is a technical sport and heavy weights are lifted so there’s a high risk of injury. This thesis is an unsystematic review. The purpose of it was to figure out which are the most common sport injuries among the people who train olympic weightlifting, what causes those particular injuries, what kind of lifting techniques should be used in order to prevent those injuries and how sport injuries can be prevented in olympic weightlifting with physiotherapeutic methods. According to this review the most common sport injuries in olympic weightlifting appear in lumbar spine, knee and shoulder. Especially strains and spondylolysis are common injuries in the lumbar spine. Knee injuries are usually overuse injuries in tendons. Strains and tendinopathies are the most common injuries in the shoulder. Repetitive and forceful extensions of the lumbar spine might cause spondylolysis. Intensive stress of the quadriceps muscles may lead to overload of the patellofemoral joints. Shoulders are often injured due to failed lifts. Preventing sport injuries is fairly diverse. Safe lifting technique is very important. It consists of straight spine position, knee-foot alignment and good mobility of the whole body which enables favourable positions for the shoulders. From the physiotherapeutic point of view injury prevention is based on examinations and findings which vary between individuals. Ways to prevent sport injuries in olympic weighlifting contsist of fixing joint instabilities, muscle weaknesses, lacking mobility, muscle imbalances and poor movement mechanics. Possibilities of further development would be to produce a guide book on how to prevent sport injuries in olympic weightlifting with therapeutic exercises. This guide could be published on the Internet with video instructions